Tuskin ehdin todeta että pitäisi hidastaa tahtia mutten vaan osaa, kun kroppa päätti tehdä sen puolestani. Eiliseltä reissulta kotiin palatessa ei ollut kovin voittajaolo, silloin pistin sen väsymyksen piikkiin. Aamulla kuitenkin niin kurja olo että ei muuta kuin sänkyyn potemaan ja iltapäivällä lääkäriin: poskiontelontulehdus. Loppupäivän nukuinkin sitten kiukulla ja silti väsyttää edelleen. Päässä humisee ja olo on tukkoinen.

Viikkotolkulla on ollut tunne että flunssaa pukkaa päälle, koskaan se ei vain ole kunnolla puhjennut. Monesti olen myöskin miettinyt että kasvava univelka ja stressi koulusta sekä töistä eivät voi jatkua loputtomiin, jossain vaiheessa tulee romahdus, jännittänyt vain että koska ja miten. Selvisi sekin. Nyt on sitten pakko hellittää ainakin pariksi päiväksi, nukkua niin paljon kuin unta riittää. Ei ihan huono vaihtoehto, vaikkei sairastaminen kivaa olekaan :)