Vuoden ensimmäinen koulupäivä on takanapäin. Ei hyvältä näytä tämä opiskeluvuosi ainakaan näin alun perusteella. Ihmisiä oli kiva nähdä kuukauden tauon jälkeen, minulle on siunaantunut kivoja opiskelukavereita ja mukavia opettajia. Vaan siihen ne positiiviset asiat sitten loppuvatkin. Luento meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, viime vuoden lopulta rästiin jääneiden tenttien uusintapäivä vaanii aivan liian lähellä, puheet liikesuunnitelmasta joka pitäisi palauttaa ja projektista joka pitäisi saada käyntiin saavat niskakarvat nousemaan pystyyn ja aivojen tekosyygeneraattorin käymään ylikierroksilla. Sanaa 'opinnäytetyö' ilkiän tuskin kirjoittaa, se kun aiheuttaa välittömän pulssinnousun ja hengenahdistuksen, välitön reaktio on myöskin halu ryömiä johonkin pimeään koloon odottamaan josko vaikka lopputyö kirjoittaisi itse itsensä. Moomia lainatakseni: hyvä meno.

Ja koska kouluun paluussahan ei vielä riitä tarpeeksi sontaa kauhottavaksi, niin sain tietää että minun pitää mennä poliisilaitokselle kuultavaksi. Muutama viikko sitten huristelin Sörnäisten rantatietä vähän turhan raskaalla kaasujalalla sillä seurauksella että tien sivussa välähti yhtäkkiä kirkas valo: liikenteenvalvontakamera. Omaa tyhmyyttäni kun ajoin ylinopeutta, täysin itseaiheutettu lisästressi, älkää kuvitelko hetkeäkään etten sitä tiedä. Mutta mikä siinä on ettei sitä sakkoa voi vain lätkäistä postiin, vaan että minun pitää mennä oikein laitokselle kuultavaksi. Lisäriesa? Nöyryytys? Ansaittuahan se taitaa valitettavasti olla. Ja onhan se niin että lievä ylinopeus tyhjällä tiellä on yksi niitä vakavampia rikkomuksia, hyvä että niihin puututaan kovalla kädellä ja jätetään kaikki pikkurikolliset vähemmälle huomiolle. Kuulostaako katkeruudelta? Newsflash: se on juuri sitä.

Vituttaa, ketuttaa, ärsyttää, sapettaa, suututtaa ja ahistaa. Ja sinne kouluun pitäisi vielä mennä takaisinkin.

Eilen oltiin Mollyssa katsomassa Cousin Billiä. Se oli parhautta se. Huomenna uudestaan, ja perjantaina. Ehkä lauantaina ja vielä sunnuntainakin. Ei siis niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Maybe tomorrow is a better day.